Huomaan olevani yhä heikompi. Eikä itseppäinen hammastapurren apinanraivolla eteneminen helpota asiaa yhtään . Huomaan myös kuinka kanssaeläjän kuori rapisee. Kuinka kaikki se kiukku ja raivo saa viimein hahmonsa . PELKO!
Se harmaa piru istuu sitkeästi kanssaeläjän olkapäällä aiheuttaen mitä erikoisimpia reaktioita. Vihdoin ja viimein hän löysi sanat joilla kuvata sitä ahdistavaa pelkoa. Löydän myös saman pelon itsestäni . Kun katson peiliin löydän sen silmistäni. Pelko siitä etten voi luvata ,en muille en itselleni. Tunnen kuinka kehoni kamppailee . Kuin ritari lohikäärmettä vastaan aseena vain terätön miekka , kädessä henkäyksenohut kilpi.
Kommentit