Kun Lääkärin loppulausuntoa odotellessa taistelen itseni ja eri hoitotahojen kanssa alan olla aika väsynyt tähän rumbaan jota tangon askelin tanssitaan aina kun puhelin soi tai posti luukusta kolahtaa.

Siksi täälläkin on ollut niin hiljaista. Voimat eivät vaan ole riittäneet kirjoittamiseen . Mutta tässä hieman viime viikkojen kuulumisia .

Tangoon  on tullut mukaan uusia tanssijoita ja pikkuhiljaa alkaa arki sujua heidänkin kanssaan. 

Askeleiden yhteen sovittaminen uusien ihmisten kanssa ei vaan aina ole niin itsestäänselvyys .

Olen todella kiitollinen siitä että henkilökohtaiset avustajani ovat molemmat loistotyyppejä.

Olen Kiitollinen myös siitä että  Kuntoutusarviota tehneet  psykologi, kuntoutusohjaaja, fysiatri,fysioterapeutti, ja koko muu työryhmä ovat olleet aivan ihania minua kohtaan. Ja   Suolistokirurgi  ( en nyt muista mikä se hienompi nimitys oli) päätti kokeilla vielä uutta rankempaa lääkitystä . Lisäksi  Sain suositukset kevyempää pyörätuolia varten.

Olen todella kiitollinen siitä että Olen saanut uusia ystäviä ja osa vanhoista on edelleen rinnallani tästä kaikesta huolimatta .

Ja olen ihmeissäni ja kiitollinen että Tuo kanssaeläjäni ,rakkaani, taivaltaa  yhä näitä mutkaisia polkuja kanssani.

Olen Kiitollinen siitä Että olen oppinut päästämään irti. Ihmisistä jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää.

Ja ennen kaikkea olen kiitollinen siitä että olen juuri minä, minunlainen, toisenlainen ,erilainen, äiti ,vaimo, ystävä, nainen.