valotpimeyksien.blogspot.fi

Yritän hymyillä ... Hampaat irvessä.  Kuin mantraa hoen Kaikki on hyvin ,kaikki on hyvin, pitää muistaa olla kiitollinen vielä siitä mitä on .

Se iskee kuin salama  kirkkaalta taivaalta ...

Kun näen Kirpparilla ne maailman ihanimmat kengät  ja tajuan että enhän minä enää koskaan kävele tuollaisilla .

Kun kaupungissa on kaikkia suosikkibändejä kahden päivän ajan ,ja some on täynnä hehkutusta kuinka kivaa ja ihanaa ja mahtavaa ja .... Ja minä en ole siellä ... Koska tämä paska kehoni minkä olen osakseni saanut  vie minulta itsenäisen liikkumisen mahdollisuuden ... Ja enhän minä nyt voi kenenkään konsertielämystä pilata pyynnöllä päästä mukaan roikkumaan riipakiveksi .

Kun näen sen maailman kauneimman vaatteen ja tajuan että näillä tukilaitteilla ei tuohon mahdu...

Kun joku muu tekee työt jotka minä olisin halunnut .

Kun en enää voi tehdä asioita kuten ennen .

Kun huomaan olevani tarpeeton.

Silloin se hyökkää olalleni istumaan kuin korppi ja keikkuu siinä päätään puolesta toiselle keinutellen.

Katselee minua kuolleilla silmillään ja puhuu tutun kuuloisella äänellään liiankin tuttuja lauseita.

Lasinen peikko lapsuuden .

.."voi sinua tyttö rukka eihän sinusta koskaan mitään tule... Olis pitänyt abortti tehdä .. Niin ei kenkään olisi tarvinnut Vuoksesi kärsiä.. Tee kaikille palvelus ja tapa ittes... "

Kaikki on hyvin, kaikki on hyvin, pitää muistaa olla kiitollinen vielä siitä mitä on .

Mutta entä jos peikko saa vallan ? Kun keinot sen hiljentämiseen katoavat päivä päivältä...

 

Ensi viikolla kotiin saapuu tyyppejä jotka määrittelevät uuden kumppanin ominaisuudet. Pieni, sutjakka, näppärä, sähäkkä, ja keveä olisivat omalla unelmalistalla. Ja se että Toimisi niin myötä - kuin vastamäessä .

Otan sitten eron tuosta kömpelöstä, hankalasta  ja painavasta vanhuksesta jonka kanssa ehteiselosta ei vaan tule mitään . Menköön kiertoon seuraavalle tarvitsijalle. :D 

JEEE!!!! Ihana aamu ja kaikkea ihanaa touhuttavaa, kuvattavaa ja värkättävää.

Energiaa kuin pienessä pitäjässä . Kaikkea pitää nyt tehdä kun jaksaa ja kykenee.

Hetken se kesti ,sitten iski taas, totuus ja kaikki jäi jotenkin  kesken. 

Sumu ,särky ja jäätävän paha olo. Veto loppui kuin vietärilelusta .

Olisipa minussakin sellainen avain kuin niissä lapsuuden leluissa.

Voisi uudelleen käynnistää hyytymisen jälkeen.

Yritän muistaa iloita täysillä jokaisesta hyvästä hetkestä .

Eivät ne ole kivuttomasta vaikka ulospäin se saattaa siltä näyttääkin.

Ja vaativat veronsa nekin. Mutta onneksi niitä vielä on . Edes silloin ja tällöin .

 

 

Oi olkapää ! Minkä teit. Sunnuntaina Lähdit litomaan ja päätit aiheuttaa turhaa vaivaa ja kipua .

Ensin suostuit kiltisti putoamaan paikallesi ,mutta päätit jäädä lukko asentoon.  Rievoin sinut uudestaan pois kuopastasi. Siitäkös hermostuit ja aloit salamoida . Sain kuin sainkin sinut uudelleen sinne minne kuulut vastusteluistasi huolimatta. Olinhan päättänyt voittaa tämänkin painiottelun kanssasi. Muistoksi yhteenotostamme jätit jälkeesi karmeat kivut.  Niitä potiessa sitten meneekin tämä päivä. 

Viikonloppu oli ihana mutta  vaatii veronsa .

En vaan haluaisi luopua siitäkin vähästä mitä vielä kykenen tekemään.

Tänään oli taasen avustaja päivä. Tuli puhuttua paljonkin asioista elämän varrelta. 

" miten sä voit olla noinkin järjissäsi kaiken kokemasi jälkeen ? "

Se on vaatinut paljon työtä ja paljon kipua .